Hamppu, CBD ja Suomi: tosiasiat ja mielikuvat erilleen

Hemp For Humanity > Blog Hero Boxed 2 Column > Kaikki > Hamppu, CBD ja Suomi: tosiasiat ja mielikuvat erilleen

In

Kaikki, Laillinen

Hamppu, CBD ja Suomi: tosiasiat ja mielikuvat erilleen

Posted on 14 lokakuun, 2026

Hamppu on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista. Euroopassa sitä on viljelty vuosisatojen ajan kuitujen, köysien, öljyn ja elintarvikkeiden tuotantoon. Nykyäänkin sitä arvostetaan kestävänä ja monikäyttöisenä viljelykasvina.

Suomalaisessa julkisessa keskustelussa hamppu-uutteita käsitellään kuitenkin harvoin niiden omista lähtökohdista. CBD:tä koskeva uutisointi kytketään usein marihuanaan ja laittomiin huumausaineisiin. Asiantuntijaksi esitelty kommentoija puhuu epämääräisesti ”kannabistuotteista”. Yleisradio on käyttänyt teollisuushampusta nimitystä ”kevytkannabis”. CBD:tä on jopa kutsuttu ”psykoaktiiviseksi”, mikä antaa ymmärtää sen kuuluvan samaan ryhmään laittomien huumausaineiden kanssa.

Tällainen sanavalinta ei ole neutraali. Se rinnastaa laillisen maatalouskasvin laittomiin huumausaineisiin.

Hemp for Humanity sai alkunsa liikkeenä vuonna 2019, kun Euroopan viranomaiset alkoivat tarkastella hamppua ja CBD:tä entistä tiukemmin niiden suosion kasvaessa. Tavoitteenamme oli silloin, kuten nytkin, vastata tähän tarkasteluun tosiasioilla. Suomessa kyseenalaistaminen ei ole oikeastaan koskaan lakannut. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme, mitä lainsäädäntö, tutkimustieto ja viranomaisten omat tekstit todella sanovat.

Teollisuushamppu ei ole ”kevytkannabista”

Teollisuushamppu on maatalouskasvi. EU:ssa viljelijät saavat viljellä vain EU:n viljelykasvilajikkeiden yleiseen lajikeluetteloon merkittyjä lajikkeita, joiden THC-pitoisuuden on pysyttävä EU-lainsäädännössä asetetun rajan (0,3 %) alapuolella. Suomella on tässä oma erityinen asemansa. Finola, yksi Euroopan suosituimmista hamppulajikkeista, jalostettiin Suomessa 1990-luvulla. Se kuuluu EU:n yleiseen lajikeluetteloon, ja sitä viljellään laajalti Euroopassa ja muualla maailmassa etenkin ravinteikkaiden siementensä vuoksi. Kuten kaikki hyväksytyt lajikkeet, myös Finola sisältää luonnostaan CBD:tä ja muita kannabinoideja. Ajatus ”kevytkannabiksesta” sopii huonosti yhteen sen kanssa, että eri puolilla Eurooppaa viljellään laillisesti Suomessa jalostettua kasvia.

Kannabinoidit, kuten kannabidioli (CBD), ovat näiden vähän THC:tä sisältävien kasvien luontaisia ainesosia. Niitä ei lisätä kasviin, eivätkä ne synny viljelemällä marihuanan ”miedompaa muotoa”. Teollisuushampun kutsuminen ”kevytkannabikseksi” hämärtää oikeudellista ja kasvitieteellistä eroa, jonka EU:n maatalouslainsäädäntö tekee selvästi.

CBD ei aiheuta päihtymystä

Sanaa ”psykoaktiivinen” käytetään väljästi. Tarkassa farmakologisessa merkityksessä monet arkiset aineet, myös kofeiini, vaikuttavat hermostoon. Kun toimittaja sanoo ”psykoaktiivinen”, kuulija ymmärtää sen kuitenkin usein tarkoittavan ”päihdyttävää”. CBD:n kohdalla tämä ei pidä paikkaansa.

Tämä ei ole pelkästään alan oma näkemys. Maailman terveysjärjestön (WHO) huumeriippuvuutta käsittelevä asiantuntijakomitea totesi vuonna 2018, ettei CBD:llä ole havaittu väärinkäyttö- tai riippuvuuspotentiaalia. Euroopan unionin tuomioistuin puolestaan katsoi marraskuussa 2020 Kanavape-ratkaisussaan (C-663/18), ettei CBD ole senhetkisen tieteellisen tiedon perusteella YK:n huumausaineyleissopimuksessa tarkoitettu huumausaine.

Ruokaviraston omassa hamppua koskevassa ohjeistuksessa todetaan suoraan: ”CBD:llä ei ole päihdyttäviä ominaisuuksia.” Kun suomalaisessa mediassa CBD esitetään lähes laittomana huumausaineena, esitys on ristiriidassa Suomen oman elintarvikeviranomaisen kannan kanssa.

Uuttaminen on tavanomaista elintarvikkeiden käsittelyä

Uuttamisessa raaka-aineesta erotetaan yksi tai useampi ainesosa kiinteän aineen, nesteen tai kaasun avulla. Se on yksi vanhimmista elintarvikkeiden käsittelymenetelmistä. Jokainen kupillinen kahvia on uute.

EU-lainsäädäntö käsittelee uuttamista vastaavasti. Direktiivissä 2009/32/EY luetellaan elintarvikkeiden ja niiden ainesosien valmistuksessa hyvän tuotantotavan mukaisesti käytettävät uuttoliuottimet, kuten etanoli ja hiilidioksidi. Hyväksytyllä liuottimella käsitelty elintarvike on edelleen elintarvike. Hampun uuttaminen etanolilla tai CO₂:lla ei itsessään muuta uutetta joksikin muuksi.

Miten hamppu-uutteista tuli ”uuselintarvikkeita”?

EU-lainsäädännössä elintarvike on ”uuselintarvike”, jos sitä ei ole käytetty ihmisravinnoksi merkittävässä määrin EU:ssa ennen 15. toukokuuta 1997. Hamppu on kuulunut eurooppalaiseen ruokavalioon vuosisatojen ajan. Miten sen uutteet siis päätyivät uuselintarvikkeiden luokkaan?

  • 1997–1998. EU:n pysyvä elintarvikekomitea päätti, ja Euroopan komissio vahvisti hamppualalle kirjallisesti vuoden 1998 alussa, että hampun kasvinosia sisältävät elintarvikkeet jäivät alkuperäisen uuselintarvikeasetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Hampun kukinnot tunnustettiin elintarvikkeiden ainesosiksi esimerkiksi oluen kaltaisissa juomissa.
  • Tammikuuhun 2019 asti. EU:n uuselintarvikeluettelossa hamppu-uutteita pidettiin uuselintarvikkeina vain silloin, kun niiden CBD-pitoisuus oli suurempi kuin lähtökasvissa. Uutteet, joiden kannabinoidipitoisuudet vastasivat kasvin luontaisia pitoisuuksia, eivät kuuluneet tämän tulkinnan piiriin.
  • Tammikuu 2019. Jäsenvaltioiden edustajat muuttivat Cannabis sativa -merkintää ja loivat uuden ”Kannabinoidit”-merkinnän. Uusissa teksteissä jätettiin huomiotta hampun lehdet, kukinnot ja perinteisesti valmistetut uutteet sekä poistettiin aiempi poikkeus, joka koski luontaisia kannabinoidipitoisuuksia. Euroopan teollisuushamppuyhdistys (EIHA) on dokumentoinut näitä virheitä jäsenvaltioille ja komissiolle useaan otteeseen.

Uuselintarvikeluettelo ei ole lainsäädäntöä. Se on oikeudellisesti sitomaton tulkinnan apuväline. Se ei voi syrjäyttää EU:n säädöksiä, kuten direktiiviä 2009/32/EY, eikä EU:n perussopimuksissa taattua tavaroiden vapaata liikkuvuutta.

Ruokaviraston ohjeistuksen tarkempi tarkastelu

Ruokavirasto on julkaissut sivun ”Hamppu elintarvikkeena”, joka on päivitetty viimeksi toukokuussa 2026. Tarkasti luettuna sivulla sanotaan vähemmän kuin ensivaikutelma antaa ymmärtää.

Kyse on näytön puuttumisesta, ei todetusta tosiasiasta. Sivun mukaan kannabinoidit ja kannabinoideja sisältävät uutteet katsotaan EU:ssa uuselintarvikkeiksi, ”joiden käytöstä elintarvikkeena ei ole todennettua tietoa EU:n alueella ennen 15.5.1997”. Tämä kertoo viranomaisen mielestä puuttuvasta näytöstä. Se ei tarkoita, että olisi osoitettu, ettei hamppu-uutteita olisi koskaan käytetty ravinnoksi. Sama koskee muita kasvinosia: sivun oman muotoilun mukaan niiden merkittävästä elintarvikekäytöstä ”ei ole toistaiseksi todennettua tietoa”.

Ohjeistus myöntää kysymyksen olevan avoin. Sivun alussa kerrotaan, että Euroopan komissio tarkentaa parhaillaan hampun ja sen eri kasvinosien käyttöhistoriatietoja, ja todetaan: ”Tämä työ on kuitenkin kesken ja siksi tällä sivulla olevia tulkintoja täydennetään tarvittaessa.” Tämä on poikkeuksellinen johdanto asialle, jota pidettäisiin oikeudellisesti lopullisesti ratkaistuna.

Hampun lehdillä on jo vahvistettu käyttöhistoria. Sivun mukaan merkittävä käyttöhistoria EU:ssa on vahvistettu hampun lehdistä saatavalle vesiuutteelle, joka nautitaan sellaisenaan tai osana yrtti-infuusioita. Lajikeluetteloon kuuluvien hamppulajikkeiden lehtien käyttö teenä on siis sallittua EU:ssa. Suomessa hampunlehtiteen markkinoille saattamiseen vaikuttavat kuitenkin myös tuotteeseen sovellettavat THC:tä koskevat vaatimukset. Myöhemmin samalla sivulla todetaan kuitenkin, ettei muiden kasvinosien kuin siementen elintarvikekäytöstä ole todennettua tietoa. Sivu itse osoittaa, ettei hampun elintarvikekäyttö ole rajoittunut siemeniin.

Luontaiset ja synteettisesti tai puolisynteettisesti valmistetut kannabinoidit samassa yhteydessä. Samassa yhteydessä, jossa käsitellään hampusta saatuja uutteita, mainitaan myös synteettisesti valmistettu kannabidioli sekä HHC (heksahydrokannabinoli), jota valmistetaan kaupallisesti yleensä puolisynteettisesti. Kyse on hyvin erilaisista asioista. EU:ssa hyväksytyn viljelykasvilajikkeen luontainen kannabinoidi on alkuperänsä ja valmistustapansa puolesta erotettava synteettisesti tai puolisynteettisesti tuotetuista kannabinoideista. Kun nämä esitetään samassa yhteydessä eroa pohtimatta, lukijalle voi syntyä vaikutelma yhdestä ja samasta ryhmästä.

Ohjeistus vahvistaa, ettei CBD ole päihdyttävää. Kuten edellä todettiin, sivulla sanotaan suoraan, ettei CBD:llä ole päihdyttäviä ominaisuuksia. Tämä lause päätyy harvoin julkiseen keskusteluun.

Tämä ei tarkoita, ettei sivulla olisi oikeudellista merkitystä Suomessa. Viranomaiset soveltavat omia tulkintojaan. Se kuitenkin osoittaa, että luontaisten hamppu-uutteiden uuselintarvikeasema perustuu kiistanalaiseen tulkintaan vuoden 2019 luettelomuutoksista eikä historiasta tai tutkimustiedosta johdettuun kiistattomaan johtopäätökseen.

Tavaroiden vapaa liikkuvuus ja tuomioistuimet

Yhdessä EU:n jäsenvaltiossa laillisesti valmistettua ja markkinoille saatettua elintarviketta voidaan pääsääntöisesti myydä myös muissa jäsenvaltioissa (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 34–36 artikla). Rajoitusten on oltava perusteltuja ja oikeasuhtaisia.

Kaksi tuomioistuinratkaisua on tässä suoraan merkityksellisiä:

  • Kanavape (EU-tuomioistuin, 19. marraskuuta 2020). Tuomioistuin katsoi, ettei CBD ole huumausaine eikä jäsenvaltio saa kieltää toisessa jäsenvaltiossa laillisesti tuotettua CBD:tä, ellei kieltoa voida perustella todellisella ja asianmukaisesti osoitetulla kansanterveysriskillä.
  • Suomen korkein hallinto-oikeus (22. lokakuuta 2021). Tulli oli ottanut haltuunsa hamppuöljyn sillä perusteella, että CBD oli luokiteltu lääkeaineeksi, ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea tuki tätä näkemystä. Tuomioistuin katsoi, että tuotteen lääkeluonne on arvioitava tapauskohtaisesti sen todellisten ominaisuuksien ja siitä esitettyjen väitteiden perusteella, ei yleispätevällä säännöllä. Kyseistä hamppuöljyä ei pidetty lääkkeenä, ja sitä voitiin laillisesti tuoda maahan ja saattaa markkinoille Suomessa.

Molemmat ratkaisut osoittavat samaan suuntaan: luokittelun on perustuttava näyttöön kyseisestä tuotteesta, ei oletuksiin kasvista, josta se on peräisin.

Millaista olisi tasapuolinen julkinen keskustelu?

Suomella on kaikki syyt suhtautua elintarviketurvallisuuteen huolellisesti. Sama koskee jokaista toimintaansa vakavasti suhtautuvaa hampuntuottajaa. Valvottu tuotanto, elintarvikekäyttöön soveltuvat uuttomenetelmät, eräkohtaiset laboratoriotestit ja THC-pitoisuus alle toteamisrajan ovat standardeja, joita vastuulliset yritykset jo noudattavat.

Tasapuolinen julkinen keskustelu Suomessa voisi lähteä muutamasta yksinkertaisesta tosiasiasta:

  • Teollisuushamppu on rekisteröity viljelykasvi, ei ”kevytkannabista”.
  • CBD ei aiheuta päihtymystä, kuten Ruokavirastokin toteaa.
  • Uuttaminen on tavanomainen, lainsäädännössä tunnustettu elintarvikkeiden käsittelymenetelmä.
  • Luontaisten hamppu-uutteiden uuselintarvikeasemaa koskevassa tulkinnassa viitataan vuonna 2019 muutettuun, oikeudellisesti sitomattomaan uuselintarvikeluetteloon. Varsinainen oikeudellinen arviointi perustuu kuitenkin EU:n sitovaan uuselintarvikelainsäädäntöön ja tuotekohtaiseen näyttöön käyttöhistoriasta. Hampun elintarvikekäytön historiaa koskeva EU-tason selvitystyö on edelleen kesken.

Suomalaiset kuluttajat ansaitsevat selkeää ja täsmällistä tietoa ilman vihjailua.

Lähteet

”

Posted By

Janne Heimonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *