Kannabigeroli eli CBG on viettänyt suuren osan tieteellisestä historiastaan CBD:n ja THC:n varjossa. Kannabinoiditutkimus on kuitenkin muuttumassa. Tutkijat suuntaavat katseensa yhä useammin kahden tunnetuimman kannabinoidin ulkopuolelle, ja yksi erityisen kiinnostava tutkimusalue on jotakin, jota kannamme mukanamme joka päivä: ihoamme.

Vuonna 2025 Cells-lehdessä julkaistu tutkimus tarjoaa tästä hyvän esimerkin. Tutkijat tarkastelivat CBG:tä laboratoriomalleissa, jotka oli suunniteltu jäljittelemään joitakin atooppiseen ihottumaan (AD), eli ekseemaan, liittyviä tulehdusreaktioita ja ihomuutoksia. Tulokset olivat riittävän kiinnostavia jatkotutkimusten perustelemiseksi, mutta yksi asia on tärkeää ymmärtää heti aluksi: kyse oli pääasiassa prekliinisestä tutkimuksesta. Tutkimus ei osoita, että CBG-voide voisi hoitaa ekseemaa ihmisillä.

Mitä tutkijat havaitsivat?

Atooppinen ihottuma on paljon monimutkaisempi ilmiö kuin pelkkä kuiva, punoittava tai ärtynyt iho. Siihen liittyy tulehdusta, immuunijärjestelmän aktiivisuutta sekä muutoksia ihon suojakerroksessa – uloimmassa kerroksessa, joka auttaa säilyttämään kosteuden ihossa ja estämään ei-toivottujen aineiden pääsyn sisään.

Tutkijat tarkastelivat ensin soluja laboratoriossa. He havaitsivat, että CBG vaikutti useisiin tulehdusmarkkereihin, kuten IL-1β:aan, IL-6:een ja TNF:ään. Tämän jälkeen CBG:tä tutkittiin hiirillä, joille oli kokeellisesti aiheutettu ihottuma. Tässä mallissa havaittiin useita kiinnostavia muutoksia. CBG:tä saaneilla eläimillä ihottuman vaikeusaste väheni, orvaskeden paksuuntuminen oli vähäisempää ja tulehtuneessa ihossa oli vähemmän syöttösoluja. Tutkijat havaitsivat muutoksia myös useissa tulehdukseen liittyvissä molekyyleissä.

Kaikkien näiden molekyylien nimiä ei tarvitse muistaa. Tärkeämpää on kokonaiskuva. Tutkijat eivät havainneet muutosta vain yhdessä laboratoriomittauksessa. CBG näytti vaikuttavan useisiin tulehdusreaktion eri osiin ja ihossa tapahtuviin muutoksiin.

Mitä CBG siis mahdollisesti tekee?

Tutkijat selvittivät myös joitakin taustalla olevia biologisia signalointireittejä. Muutoksia havaittiin JAK/STAT- ja NF-κB-järjestelmissä. Nämä reitit auttavat soluja säätelemään immuuni- ja tulehdusvasteita. Muutoksia havaittiin myös ihon suojakerrokseen liittyvissä tekijöissä.

Tässä kohtaa nykyaikainen kannabinoiditutkimus muuttuu erityisen kiinnostavaksi. Pelkkä kysymys siitä, onko kannabinoidi ”tulehdusta vähentävä”, ei vielä kerro kovin paljon. Tutkijat haluavat yhä tarkemmin ymmärtää, miten kannabinoidi vuorovaikuttaa solujen kanssa, mihin biologisiin reitteihin se vaikuttaa, millainen pitoisuus tarvitaan ja ennen kaikkea, siirtyvätkö laboratoriossa havaitut vaikutukset lopulta merkityksellisiksi tuloksiksi ihmisillä.

CBG:n ja atooppisen ihottuman osalta olemme vielä tämän tutkimusmatkan alkuvaiheessa.

Miksi kannabinoideja levitetään iholle?

Paikallisesti käytettävien kannabinoidien tutkimus herättää kiinnostusta varsin loogisesta syystä. Jos tutkijat haluavat tarkastella vaikutusta nimenomaan ihossa, kannabinoidin levittäminen suoraan iholle voi tarjota etuja suun kautta nautittavaan tuotteeseen verrattuna. Suun kautta käytetty kannabinoidi täytyy ensin imeyttää, metaboloida ja kuljettaa elimistössä ennen kuin osa siitä lopulta saavuttaa ihon.

Paikallinen annostelu kuulostaa yksinkertaisemmalta, mutta hyvän valmisteen kehittäminen on todellisuudessa melko haastavaa. Tutkijoiden on tiedettävä, säilyykö kannabinoidi tuotteessa stabiilina, pystyykö se läpäisemään ihon uloimpia kerroksia ja kuinka suuri määrä sitä todella saavuttaa alueen, jossa sillä voisi olla biologinen vaikutus. Myös voide, geeli, salva tai muut kannabinoidia kuljettavat ainesosat voivat vaikuttaa lopputulokseen.

Pelkkä CBG:n lisääminen voiteeseen ei siis automaattisesti tee tuotteesta tieteellisessä tutkimuksessa käytettyä valmistetta vastaavaa.

Paikallisesti käytettävistä kannabinoideista on jo jonkin verran varhaista ihmistutkimusta. Yhdessä pienessä tutkimuksessa tarkasteltiin esimerkiksi voidetta, joka sisälsi sekä 30 % CBD:tä että 5 % CBG:tä, atooppista ihottumaa sairastavilla henkilöillä. Tutkijat raportoivat muutoksia ihon kosteudessa, transepidermaalisessa veden haihtumisessa ja punoituksessa. Koska tuote sisälsi kuitenkin useita ainesosia, tutkimus ei pysty osoittamaan, kuinka suuri osa havaitusta vaikutuksesta johtui nimenomaan CBG:stä.

Vuonna 2025 julkaistu systemaattinen katsaus, jossa tarkasteltiin kannabinoideja dermatologiassa laajemmin, päätyi samankaltaiseen varovaiseen johtopäätökseen. Käytettävissä olevissa tutkimuksissa raportoitiin jonkin verran kutinan lievittymistä, mutta useissa muissa mittareissa – mukaan lukien atooppisen ihottuman vaikeusastetta kuvaavissa pisteytyksissä – ei osoitettu merkittäviä hyötyjä. Tutkijat totesivat, että tarvitaan edelleen suurempia ja paremmin suunniteltuja kliinisiä tutkimuksia.

Lupaava tiede ei ole sama asia kuin kliininen näyttö

Tämä on ehkä tärkein viesti, joka tutkimuksesta kannattaa ottaa mukaan. Solututkimukset auttavat tutkijoita ymmärtämään mahdollisia vaikutusmekanismeja. Eläintutkimuksissa voidaan tarkastella, mitä tapahtuu, kun immuunisolut, tulehdus ja elävä kudos vaikuttavat toisiinsa. Ihmisillä tehtäviä kliinisiä tutkimuksia tarvitaan sen selvittämiseksi, toimiiko jokin menetelmä ihmisillä turvallisesti ja kliinisesti merkityksellisellä tavalla.

Vuoden 2025 CBG-tutkimus tarjoaa kiinnostavaa näyttöä kahdesta ensimmäisestä vaiheesta – mutta kolmanteen emme ole vielä päässeet.

Voisiko CBG:stä joskus tulla tärkeä osa dermatologista tutkimusta ja paikallisesti käytettävien kannabinoidivalmisteiden kehitystä? Biologisia signaaleja on varmasti riittävästi siihen, että tutkijoilla on syytä jatkaa kysymysten esittämistä. Seuraava vaihe on hyvin suunnitellut ihmistutkimukset, joissa tarkastellaan selkeästi määriteltyjä CBG-valmisteita, tarkoituksenmukaisia pitoisuuksia, ihon läpäisyä, turvallisuutta ja potilaille merkityksellisiä tuloksia.

Tällä hetkellä CBG:n ja atooppisen ihottuman tutkimus tarjoaa ehkä jotakin arvokkaampaa kuin jälleen yhden innostavan kannabinoidiväitteen: aidosti kiinnostavan tieteellisen kysymyksen, johon tutkijat ovat vasta alkamassa löytää vastauksia.